Henri Tuomola

Eiffel-tornin ilotulitus kansallispäivänä 14.7.2009. Siirry galleriaan klikkaamalla kuvaa

Blogissa on ollut viime aikoina melko hiljaista kaiken muun kiireen johdosta. Suurimpana muutoksena lopetin työt ja sain dipan melkein valmiiksi sekä palasin Suomeen pari viikkoa sitten. Ymmärrettävästi tästä syystä tämän blogin tarina on siten lopussa. Saatan lisäillä joitakin kirjoituksia / kuvia mitä en ole aikaisemmin ehtinyt tekemään mutta periaatteessa uutta sisältöä ei ole tulossa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita bloggauksen totaalista loppumista. Tavoitteenani olisi jatkaa muista mieleentulevista asioista ja harrastuksista kirjoittelua tänne samaan osoitteeseen. Jos tuo idea joskus realisoituu, siirrän tämän vaihto-aiheisen blogin johonkin toiseen osoitteeseen.

Loppukommentteina voisin todeta että Ranskassa oli hauskaa mutta Suomeenkin oli mukava palata.

Pariisissa järjestettiin viikko sitten Rock en Seine -festarit. Alunperin ajatuksena oli mennä tuonne jopa kolmeksi päiväksi mutta jätin lipun ostamisen viimetinkaan ja tottakai kolmen päivän liput myytiin loppuun. Lopulta ostin lipun vain sunnuntaille. Jälkikäteen tuo ei kuitenkaan suuremmin harmittanut, sillä perjantain pääesintyjä Oasis hajosi juuri ennen keikkaa eikä siis esiintynyt. Lauantain ohjelma sinänsä ei minua edes suuremmin kiinnostanut. Sunnuntain kiinnostavin keikka oli luonnollisesti The Prodigy, mikä pitkän hiljaisolon jälkeen on tehnyt uuden Invaders Must Die -albumin. Muita kiinnostavia esiintyjiä sunnnuntaina oli Metric ja MGMT.

Koska Metric aloitti sunnuntain festarit iltapäivästä, menin paikalle heti alkuiltapäivästä. [Lue lisää →]

Ranskan kansallispäivää juhlitaan 14. heinäkuuta, joten se siis oli viime viikon tiistai. Näkyvin osa juhlintaa on aamupäivästä avenue Champs-Elysées’llä järjestettävä sotilasparaati, jossa olin paikalla. Kirjoittelen kansallispäivästä vielä myöhemmin lisää, kunhan saan muistakin tapahtumista kuvat julkaistua. Galleriasta löytyy kuitenkin sotilasparaatin kuvat, joista alla suosikkini.

Patrouille de Francen ylilento avaa kansallispäivän paraatin

Paikallislehti Anous’ta lukiessani silmiin osui valokuvanäyttelyn arvostelu. Arvostelun kohteena oli Fondation Cartier pour l’art contemporain -näyttelytilassa avattu amerikkalaisen William Egglestonin näyttely. Näyttely on tehty tilauksena Cartier-säätiölle ja sen kaikki kuvat on otettu Pariisissa. Näyttely aukesi jo huhtikuussa mutta vasta eilen jaksoin vihdoin mennä katsomaan, kun muutakaan tekemistä ei oikeastaan ollut. En tiedä olenko aikaisemmin käynyt yhdessäkään valokuvanäyttelyssä mutta ajattelin että sieltä voisi löytyä inspiraatiota omaan kuvaamiseenkin.

Vastoin odotuksia — tai no kyllä se mainittiin arvostelussa mutta oli päässyt unohtumaan — kuvista ei kuitenkaan ilmene Pariisi oikeastaan mitenkään, kuvauspaikkana olisi ihan hyvin voinut toimia lähes mikä tahansa muukin kaupunki. Itse näyttelyn kuvien suhteen jäi vähän jakautuneet fiilikset, omasta mielestäni hienoja otoksia ei ollut kovin montaa. Useimmat kuvista lienivät liian taiteellisia jotta olisin osannut arvostaa niitä . Näyttelyssä oli myös valokuva-maalaus-pareja mutta en kyllä onnistunut löytämään oikeastaan mitään yhteistä niistä grafiikoista ja valokuvista.

Mukavana yllätyksenä paikalla oli kuitenkin myös toinen näyttely, brasilialaisen Beatriz Milhazesin teoksia. Näissä teoksissa hallitsevana oli kirjavat värit sekä erilaiset pyöreät, ehkä vähän psykedeelisetkin muodot. Hyvä esimerkki teoksista on tuo oheisessa kuvassa oleva näyttelyn juliste.

Näyttelyn juliste, Beatriz Milhazes - Fondation Cartier pour l'art contemporain

Cartier-säätiön näyttelytila itsessään oli ihan mukava, yksi kerros maanalla sekä toinen katutasossa valoisassa lasirakennuksessa. Suositummista ja isommista museoista poiketen lauantaina näyttelyssä oli hyvin rauhallista eikä jonoa todellakaan ollut. Sisäänpääsy maksoi kuitenkin nuorille 4,5€ kun nykyään isojen taidemuseoiden pysyviä kokoelmia pääsevät alle 26-vuotiaat katsomaan ilmaiseksi. Tila on myös sijaintinsa puolesta vähän kauempana pahimmista turistialueista, Raspailin metroaseman lähellä (14. arrondissement).

Tässä vielä muutama linkki noihin näyttelyihin:

• Beatriz Milhazes at the Cartier Foundation – Durham|press|blog
• Exhibition review: William Egglestone Fondation Cartier .. – The Observer

Aika tuntuu kuluneen todella nopeasti ja kesäkuu on kohta alkamassa. Kesään ja kauniisiin ilmoihin liittyy selkeästi muutamia aktiviteetteja.

Parc de Sceaux (Île de France) - ei ihan pieni puisto

Paras kesänviettotapa on luonnollisesti mökkeily. Varsinkin täällä kaupungissa oleskellessa mökkeily nostaa vielä lisää arvostustaan. Tänä kesänä mökkeilyt jää ymmärrettävästi melko vähiin mutta onneksi näillä näkymin ainakin parisen kertaa onnistuu. Ensimmäinen kerta ajoittui viime viikonloppuun, kun helatorstain jälkeinen perjantai oli Thalesilla yleinen vapaapäivä. Hyödynsin tuon ajan piipahtamassa Suomessa melko pikaisella keskiviikko-sunnuntai-reissulla. Onneksi täältä Pariisista pääsee Helsinkiin kätevästi ja Finnairillakin oli ihan kohtalainen tarjous. Kävimme siis kavereiden kanssa viikonloppuna meidän mökillä. Jopa säät suosivat — pääosin oli kaunista sekä ihan riittävän lämmintä. (Kavereille tiedoksi: yritän saada kuvat pikapuoliin jonnekin nähtäväksi)

Mukava tapa viettää aurinkoisia kesäpäiviä  täällä on piknik tai muuten vaan yleinen ruohoalueilla hengailu. [Lue lisää →]

Kävin viime viikonloppuna moikkaamassa kaveria Brysselissä, sinne kun kestää täältä vain 1h20min junalla (matkaa tosin on 260km että juna ei kauheasti aikaile).Ranskassa 8.5. juhlitaan 2. maailmansodan voitonpäivänä ja siten se on myös vapaapäivä joten lähdin matkaan jo torstaina. Koska Belgiassa oli kuitenkin normaali työpäivä perjantaina, jäi minulle yksi päivä aikaa harhailla yksinäni jossain. Pienen arvonnan päätteeksi päädyin Bruggeen (Bruges), joka on noin tunnin junamatkan päässä Brysselistä.

Brugge on keskiaikainen kaupunki ja jo sellaisena selkeä nähtävyys. Haittapuolena matkaoppaassa mainittiin mahdollinen turistien suuri määrä, mikä eittämättä pitää paikkansa varsinkin kesäkuukausina. Nyt toukokuisena perjantainakin samalle päiväreissulle Brysselistä lähti selkeästi paljon muitakin ihmisiä ja Bruggen katukuvaa hallitsivat turistiryhmät. Turisteista huolimatta se oli tosin ihan mielenkiintoinen visiitti, yhdessä päivässä ehti hyvin kiertää keskustan. Palasin lopulta hieman suunniteltua aikaisemmin kun kovan tuulen lisäksi alkoi sataa vettä.

En ollut aikaisemmin käynyt Brysselissä tai Belgiassa muutenkaan. Itse asiassa Brysselin suhteen minulla ei ollut kovia odotuksia mutta ostettuani Timeout-matkaoppaan ja sitä vähän lueskeltuani kaupunki alkoi vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Bryssel olikin lopulta ihan mukava, suhteellisen pieni kaupunki. Erityismaininta menee baarien paljoudelle sekä hyville, halvoille belgialaisille oluille .

Tässä vielä ne lupaamani kuvat: http://photos.mnd.fi/gallery/8239798_yAR7F

ps. uuden gallerian kaikkiin kuviin pääsee käsiksi vasemman reunan Kuvat-linkistä, jonka jälkeen sivun yläreunan “Galleries” näyttää kaikki galleriat. Uusimpia gallerioita poimin siihen kuvagalleria etusivun “Featured”-listalle.

Olen jonkun aikaa käyttänyt kuvagalleriana Flickriä mikä on ollut kohtalaisen toimiva mutta ei kuitenkaan ihan täydellinen ratkaisu. Erityisesti sain palautetta Flickrin vähän huonosta käytettävyydestä. Lisäksi Flickrissä itse kuvat täyttävät aika pienen alan koko selainikkunasta, paljon hyvää tilaa menee siis ihan hukkaan. Kuvagallerianhan on nimenomaan tarkoitus esitellä kuvia, eikö totta?

Toki Flickrin kuvia on mahdollista myös selata täältä blogista tuon Wordpress-pluginin ansiosta, mutta siihenkin liittyy hieman ongelmia. Sekin käyttää edelleen Flickrin “oletuskokoisia” kuvia ja jos kuvat haluaa nähdä suurempana pitää siirtyä Flickrin sivulle. Lisäksi Flickrin yhteisön käyttöehtojen mukaan kaikkien muille sivuille upotettujen, Flickriin tallennettujen kuvien täytyy linkata takaisin Flickriin, joka jo itsessään vähän rikkoo käytettävyyttä.

Noh, koko tämä ajatus gallerian vaihtamisesta syntyi kuin törmäsin palveluun nimeltä Smugmug. Smugmugissa on paljon hyviä ominaisuuksia, joista tässä tärkeimmät:

• Innovatiivinen käyttöliittymä joka venyy täyttämään selaimen kuin selaimen. Kokeile muuttaa selaimen kokoa ja katso mitä tapahtuu. Esimerkki
• Kuvien päivitys AJAXilla, thumbnailin klikkaaminen johtaa pelkän kuvan eikä koko sivun päivitykseen, kuten näin Web 2.0 -aikaan sopii odottaa.
• Navigaatio, galleriassa voi siirtyä kuvasta toiseen nuolilla. (Tämä toimii vaikka olisi klikannut yhden kuvan koko ruudun kokoiseksi)
• Pro-tilien hankkijoiden on mahdollista muokata sivun ulkoasua melko vapaasti.

Näiden lisäksi sivustolla on esimerkiksi rajaton tallennustila ja muita tavallisempia ominaisuuksia. Yhtenä siistinä ominaisuutena mainittakoon vielä tuo galleriani etusivulla pyörivä Flash-slideshow, joka muodostetaan automaattisesti kuvista joille on asetettu tietty avainsana. Loistava ominaisuus, jota en todennäköisesti itse olisi ehkä ikinä ehtinyt/osannut toteuttaa. Tuohon ohjeet löytyi Smugmugin wiki-sivustolta sekä varsin aktiiviselta keskustelualueelta.

Niin, lupasinkin niitä uusia kuvia.. Tuossa edellä laitoinkin jo yhden linkin mutta tässä nyt vielä Montmartre through Lensbaby. Gallerian etusivulle pääsee tuosta vasemman reunan “Kuvia” linkistä tai osoitteella http://photos.mnd.fi. Flickrissä vielä oleviin vanhempiin kuviin pääsee tuosta alemmasta, “Kuvia (03/2009 asti)” linkistä. Tavoitteena olisi siirtää Flickrissä olevat kuvat ehkä Smugmugiin mutta niitä on sen verran paljon että operaatiossa voi kestää, jos edes tulee toteutettua

ps. Nuo Montmartren kuvat on muuten otettu vasta hankkimallani Lensbaby Composerilla, mikä on varsin hauska peli. Siitä lisää joskus myöhemmin.

En ole näymmä kirjoittanut tänne lähes kahteen kuukauteen. Aika tuntuu menevän kovin nopeasti. Tuntuu että saavuin Pariisiin vasta hetki sitten mutta jo ensimmäiset kaksi kuukautta ovat kuluneet. Ajankulu selittyy toki pitkälti jo sillä, että viikot menee nopeasti töitä tehdessä. Nyt pitkää viikonloppua viettäessä ehdin kuitenkin omistamaan vähän aikaa myös blogille.

Yksi kaveri sanoi että on kuukausia, jotka on lomapäivien kannalta parempi viettää Ranskassa kuin Suomessa. Toukokuu kuuluu selkeästi näihin kuukausiin. Vapunpäivä oli luonnollisesti töistä vapaa, mutta seuraava vapaapäivä on II maailmansodan voitonpäivä, 8.5, joka sekin sattuu tänä vuonna kätevästi perjantaille. Lisäksi 21. päivä on helatorstai ja ainakin Thalesilla myös 22. päivä on automaattisesti vapaata.

Näiden vapaapäivien ansiosta toukokuu soveltuu mainiosti pieneen matkusteluun. Ensi viikonloppuna olen lähdössä tapaamaan yhtä Eurecom-kaveria Brysseliin ja helatorstain nurkilla palaan käymään Suomessa. Suomeen paluuseen liittyykin yksi Pariisin eduista Nizzaan verrattuna, suoria lentoja löytyy luonnollisesti paljon ihan kohtalaiseen hintaan. 4 päivän reissulla tuo 3h vs 6h matkustusaika alkaa jo tuntua – puhumattakaan matkustusmukavuudesta.

ps. Kuvagallerian suhteen tulee taas vähän muutoksia, mutta laitan siitä erillisen kirjoituksen kohta. Samalla julkaisen muutamat uudet kuvat Montmartrelta.

Kaupunkipyörien käyttöä on kokeiltu muun muassa Helsingissä, mutta siellä ne eivät kuitenkaan ole saavuttaneet suurta suosiota. Päälimmäinen syy heikkoon suosioon on varmaankin pyörien heikko saatavuus sekä lainaamisen vaikeus (tietääkseni pyörä pitää palauttaa samaan paikkaan mistä sen on lainannut, mikä käytännössä rajoittaa kohtalaisesti pyörien käyttötarkoituksia).

Pariisissa asiat on osattu hoitaa toisin. Suurimpana erona on se, että täällä pyöriä on valtavasti, virallinen sivusto puhuu vain “tuhansista pyöristä” mutta tässä aika hyvin tilanteen kuvanneessa Helsingin Sanomien artikkelissa puhuttiin jopa 20 tuhannesta pyörästä. Pyörät ovat saaneet nimityksen “Vélib‘”, joka juontaa sanoista vélo (polkupyörä) ja libre/liberté (vapaa/vapaus), johtuen siitä että niiden käyttö on tietyissa tilanteissa lähes ilmaista. Järjestelmä perustuu automaatteihin, joista pyörän saa käyttöönsä luottokorttitakausta vastaan. Tämän jälkeen pyörän voi palauttaa mihin tahansa muuhun automaattiin, joten ne soveltuvat hyvin myös pelkkiin menomatkoihin. Ensimmäiset puoli tuntia on ilmaista, jonka jälkeen tuntivuokra kasvaa ajan myötä. Tämän päälle joutuu ostamaan “tilauksen”, joka päivän käytöstä on 1€ ja koko vuodelta 29 €. Pyörät ovat uusia, kolmivaihteisia ja varustettu koreilla ja valoin. Pyörät ovat saaneet Pariisissa suuren suosion ja sittemmin vastaavia järjestelmiä on rakennettu muutamaan muuhunkin Ranskan kaupunkiin.

Kokeilin itse Velibiä ensimmäistä kertaa eilen illalla. [Lue lisää →]

Pysähdyin tuossa Pariisiin muuton yhteydessä Lyonissa, joka osoittautui oikein mukavaksi paikaksi. Pikaisen vaikutelman perusteella kaupunki oli ulkoisesti kuin pienempi Pariisi, jokineen ja vanhoine rakennuksineen. Eihän Lyonkaan mikään pikkukaupunki tosin ole, asukkaita on kaupungissa puolisen miljoonaa ja esikaupunkit huomioiden yli puolitoista miljoonaa.

Lyonia pidetään myös Ranskan kulinaristisena pääkaupunkina. En tiedä oliko tuolla vaikutusta asiaan mutta ainakin kun lauantai-iltana etsin keskustasta ravintolaa, olivat monet paikat aivan täynnä ihmisiä. Osaan paikoista vaikutti olevan myös jonkin verran jonottajia. Lopulta kuitenkin ruokapaikka löytyi ja söin ihan hyvän 4 ruokalajin aterian 27 eurolla.

Muutama kuva löytyy vasemman reunan Kuvagalleria-linkin takaa tai flickristä.